Huoh, koiraharrastajat.

Tuli täs mieleen kun muutama luokkakaveri kävi kylässä. Mistä huomaa, että talossa asuu koiria? Viimeistään siitä, että vieraiden vaatteet on yltä päältä koirien karvoissa. Mistä sitten tunnistaa, että talossa on isohkoja näyttely- ja harrastuskoiria? Jokaisesta ovenkulmasta roikkuu sademantteleita, kuraisia pyyhkeitä, näyttelyremmejä, patukoita, narupalloja... Parhaimmillaan ihmiset kompuroi lattialla lojuviin tennispalloihin ja isoihin luihin, hyvällä tuurilla niihin itse koiriinkin. Kaapeista pursuaa koiranruokasäkkejä ja jääkaapissa haisee koirien lohimössö. Normaaleilla ihmisillä olisi niiden omat palkinnot olohuoneen vitriinissä, vaan ei, koiraharrastajilla niissä on (ainakin allekirjoittaneella) koirien palkinnot. Sohvan välistä löytyy (ylläri) puoliksi syöty crocsi. Ja faktahan on se, että aina jossain vaiheessa vieraat kaataa koirien vesikupin. Asunnosta löytyy myös aina näyttelyhäkki. Ja se on sitten keskellä kaikkea. Vieraat kysyy, missäs sun kaikki matot on? Nooooh... Mistähän sitä aloittaisi?

No mistä huomaa, että auto on koiraharrastajan? Auto on kuin suuri ''työkalu''pakki. Myös sieltä löytyy kaikki tarvittava, eihän sitä koskaan tiedä mitä tarttee ku koirien kanssa lähtee liikenteeseen! Kävin juuri tonkimassa oman pösöni läpi. Löytyy penkinsuojus joka ei ole edes penkillä. Ja taas patukoita, palloja ja riepuja. Kuraa ja koirankarvoja. Hanskalokerosta löytyy nameja. Ja mikäs koiraharrastajan auto se olis, mistä ei koira olis järsiny turvavöitä?
Myös isännän auto alkaa uhkaavasti näyttämään koiraharrastajan autolta. Auto ostettiin koiria silmällä pitäen: pitää olla diesel koska reissuja tulee koirien kans tehtyä, farmari täytyy olla koska allekirjoittaneella sitä ei ole, tarpeeks iso takakontti tietenkin, ja tummennetut lasit ja ilmastointi, niin on kesällä mukavampaa. Autoon on asennettu nyt tukeva verkko ja seuraavana hankintalistalla on myös luukun puolelle portti, hyvin kätevä, ja kallis... Jos johonkin reissuun lähdetään, ei takakonttiin vaan voi laittaa mitään, koska sit koirilla ei oo sie tarpeeksi tilaa, siinä teille jokka yritätte tavaroidenne kans ängetä kyytiin. On pehmeä makuualusta koirille, pari puruluutakin sie on niin voivat aikansa kuluksi niitä nikertää, ja taas niitä iänikuisia palloja sun muita treenikamoja. Kun tätä joku lukee, voi ihmetellä että mihin kolmen koiran omistaja tarvitsee niin paljon tavaraa.. Niimpä. Mut kaikkialla pitää olla ne mitä tarttee, niin ei varmasti unohda. En muuten ottanu pösöstä kuvia. Hehe...

Tuos peilattiin silmät ja testailtiin luonteen lujuutta.

Tänä vkloppuna kävästiin vähän Kirkkonummella, Askolas ja Helsingis:) Lauantaina Kirkkonummella oli Millin ja Lissun silmäpeilaus, josta molemmilla terveen paperit! :) Siitä lähdettiin mummille Askolaan yöpymään koirien kanssa.

Sunnuntaina lähdettiin Milliä viemään Helsinkiin luonnetestiin. No eihän se testi ihan menny ku Strömsössä, mutta ei se mitään, koira kotiin kasvamaan ja uudestaan kokeilemaan myöhemmin! :)
Tässä testin pisteet:

Toimintakyky -2, riittämätön
Terävyys +3, kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1, pieni
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +2, kohtuullisen vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a, luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus ++, laukauskokematon
Pisteet 67 ++. (hylätty)

Toimintakykyä en allekirjoita, vaikka pimeä huone menikin aivan penkin alle (koira ei liikkunut mihinkään suuntaan, ja jouduin menemään sitä vastaan). Koska muuten koko testin ajan tuo koira toimi normaalisti, eikä suuremmin paineistunut tai mitään. Ennemmin vaikka -1 olisi toimintakykynä ollut kuvaavampi. Toisessa tuomarissa oli jotain mistä Milli ei yhtään tykännyt, ja toinen oli taas ihan jees. Sitä tuomarit kyllä ihmetteli, että pimeän huoneen jälkeen kun laitettiin koira seinään kiinni yksin ja testattiin kuinka puolustaa itteään, ja Milli puolusti ihan täysillä ja antoi sen jälkeen koskeakkin. Kaikki rämisevät ja uhkaavat jne tilanteet meni ok, ja Milli kävi helposti tutkimas kaikki pelottavat asiat, eikä kummemmin jäänyt kammoksumaan mitään:) Terävyys kuvaa Milliä, samoin puolustushalu, taisteluhalu, temperamentti ja kovuus. Laukauspelottomuuden arvio oli vähän epäreilu. Milli vilkaisi sivulleen kun ammuttiin, ja samalla tavalla reagoi meitä ennen ollut malinois, ja Milli sai arvion laukauskokematon, mutta malinois sai laukausvarman paperit. Roturasismia? Mutta tosissaan, myöhemmin mennään uudestaan kokeilemaan kun neiti vähän vanhenee.

Vaikka luonnetestin arvio oli mitä oli, niin harrastuskoirana Milli on melkein täydellinen:) Ei paineistu, toimii hyvin vietissä jne. Eli tästä on hyvä jatkaa!

Mainittakoon vielä lopuksi, että tapasipa Milli lauantaina sulhasehdokkaansakin ;)

Mustiloita paimentamassa 16.9!

Kävästiimpäs taas paimentamassa tuolla Somerolla! (no agiliideltiinkin hieman...). On se jännä kuinka koira alkaa yhtäkkiä toimimaan ja tottelemaan kun sen lyö lampaiden sekaan. Päivä oli tosi mukava ja jopa lämmin, aurinko paistoi koko ajan:)

Kerrotaampa Milliäisestä ensimmäisenä:

Millin kanssahan on kerran aiemminkin käyty lampailla ja homma sujui. Ja niin sujui nytkin, ja Millillä oli jopa malttia. Ei erityisempiä kuumumisia, mitkä olis Millille ominaisia. Pysyi lampaista sopivan välimatkan päässä, eikä ota nokkiinsa emännästä joka huitoo kepillä sen minkä ehtii. Kiersi lampaita, kokosi niitä, kuljetti jnejne..

Agilityssä mentiin ihan pentualkeita, ja niin siinä vain kävi, että Milli toimi paremmin avokkini Miikan kanssa, ja niimpä Miika sitten reenasi Millin kanssa. Saatiin neiti jopa menemään putkeen!

Sitten Pissukka:

Tää koira osaa aina yllättää mut.. Mä en käsitä! Mun sohvaperuna- Lissusta kuoriutui paimen. Koira joka ottaa aina kaiken lungisti ja hengailee vain, tekikin oikeasti töitä, ja näytti jopa tajuavan jotain! Kerron nyt vaikka pari esimerkkiä: lammaslauma kipitti navetan seinää myöden, normaalisti kokematon paimen menee suoraan laumaa kohden, hajottaen koko lauman. Vaan mitä tekikään Lissu, se kiersi lampaiden taakse ja meni itsekkin seinää myöden, että sai lauman pysymään kasassa ja liikkumaan eteenpäin. Ja toinen esimerkki, aina välillä ihmettelin, että mihin se koira taas katosi, niin laumasta oli häippässy pari lampua, ja Lissu oli hakemas niitä! Miten tuo neiti oikeasti tajusi? Ei vaan käsitä. Muutenkin Lissu piti suht hyvää väliä lampaisiin, oli kylläkin lähempänä kuin Milli. Lissu oli myös tosi rauhallinen (ofcourse) lampaiden kanssa, eikä turhia hätyytellyt.

Agility oli myös Lissun mielestä tosi jees, saihan siinä juosta vapaana ja pallon palkaksi niin mikäs siinä! Tässä on myöskin laji mitä tuon neitokaisen kans voisi harkita harrastavansa.

Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä Tiuku:

Nojoo, olihan se tiedossa, ettei Tiuhtista paimenta saa tekemälläkään :D Vähän turhan paljon saalisviettiä, niin eihän se olis muuta tehnyt kuin jahdannut lampaita. Myöskin ongelmia tuotti se, että Tiuhtiei kestänyt painetta mitä sille asetettiin, joten paimennushommat jäi siihen:) Olihan se pentunakin roikkunut kasvattajansa vuohen kintussa kuulemma, että olisimmeko muuta voineet odottaa?! :D




Ja vielä jos joku oikeesti kehtaa väittää, ettei belgistä oo paimeneksi niin menköön vaikka Somerolle katsomaan Millin veljen ja isän reenejä.. Ja todistaahan tääkin jotain: mulla on 3 belgiä, joista 2 paimentaa.

Loppuun olisin lisännyt pari kuvaa, mutta bloggeri ei jälleen kerran toimi..

Kolme belgialaista ja yksi saksalainen.

Eilen käytiinkin moikkaamassa Tiiaa ja Loboa Kurikassa. Oikeen pitkästä aikaa:) Kaikki tuli suht hyvin toimeen, mitä mun neidit ny dramaattiseksi heittäytyivätkin. Tässä pari kuvaa (kun enempää blogger ei suostunut lisäämään):

Salaliittoteoria(ko)?

Nyt on Milli ja Lissu ilmoitettu Sjoki KV:seen ja HeW:iin. Toivottavasti kumpikaan ei tiputa karvojaan:D Lissu kyl kovaa vauhtia kasvattaa karvoja, ja Milli on nyt turkissa, saas nähdä onko kauaa... Ja ens viikonloppuna on kauan odotettu paimennus- ja agipäivä, jonne osallistun kaikkien kolmen kanssa. Ja silloi 7.10 olis se Milliäisen luonnetesti, se kyl vähän jännittää.

Ostin koirille (lähinnä Tiuhtille) semmosia rauhottavia nappeja, et jos ne vähän helpottais neidin käytöstä, ja voitais osallistua vaikkapa näyttelyihin. 3 päivää on nyt syöty, ja pientä rauhoittumista havaittavissa; pyöräilijän nähdessään riittää pelkkä vetäminen, ei puolen tunnin huutokonsertti, vaikka pyöräilijää ei enää edes näkyisi. Ehkä se siitä sitten? Helpompi myös lähteä kouluttamaan ongelmia pois, kun on jotain mikä tukee ja auttaa koulutuksessa. Toivossa on hyvä elää:)

Lonkkamaljoja ja jalostustarkastuslausuntoja

Viime viikon keskiviikkona käytiin kuvauttamas Milli ja Lissu. Millin arvioksi saatiin B/B 0/0 tai 1/1, kyynäret oli puhtaat mutta muoto mietitytti. Lissun arvio oli A/A 0/0. Nyt odotellaan kennelliitolta laskua ja sit tuloksia. Samalla reissulla myös Tiuhti sai rokotukset.

Sitten Lissun jalostustarkastuslausunto sieltä ruottinmaalta (1=ei huomautettavaa, eli 'erinomainen'):

Mutta eipä tässä meidän elelyssä sen kummempaa. 16.9 lähdetään neitien kans agiliitelemään ja paimentamaan ja 7.10 Millillä on luonnetesti.

Haaste

Haasteen ideana on, että haasteen saaja vastaa viiteen kysymykseen, jotka haastaja on keksinyt. Haaste pitää lähettää viidelle eteenpäin ja keksiä viisi uutta kysymystä.

Sain haasteen Satulta.

Kysymykset
1. Mitä syötät koirallesi/koirillesi? Saako välillä jotain ekstraherkkuja, esim. koulutuksessa?
2. Onko koirallasi/koirillasi ollut pentuja tai tullaanko niitä teettämään? Miksi/miksi ei?
3. Jos sinun pitäisi valita muun rotuinen koira kuin nykyisesi, minkä rotuisen ottaisit?
4. Onko koirasi ollut vaikea kouluttaa?
5. Tuleeko koirasi toimeen muiden lemmikkieläinten kanssa (kissat, marsut, fretit ym.)?

1. Hauhau champion, Frank's pro gold, Royal Canin, J&V Extra Energia. + Lihaa, munia, öljyjä. Treenatessa lihapullia, jos palkkaan ruualla.
2. Millillä pennut ensi keväänä, koska Milli on näy-linjaiseksi harvinaisen saalisviettinen ja kipakka neiti, joten parantaa käyttöominaisuuksia. Lissu ja Tiuhti sijoituskoiria, luultavimmin pennut teetetään.
3. Borzoi, pk collie, dobermanni, sakemanni, tsekkoslovensky vlcak (mites se kirjotettiinkaa...), schipperke, jämtti, harmaa, kihara. Jälkimmäiset työkäyttöön.
4. Milli; ei, ehkä maailman helpoin kun osaa käsitellä. (nostaa vietin atmosfääreihin sekunneissa). Lissu: jep, ei paljon oo miellyttämishalua. Tiuhti; suht vaikea, lähes hallitsematon saalisvietti, rakastaa tehdä töitä mikä ilmenee sitten hirveänä sohlaamisena.
5. Kissojen kans tulee melkein ok, jahtaa välillä. Muiden kans no problem.

Ruotti.

En jaksa nyt pidempiä sepustuksia ehdä, kun lähden töihin pian. Mutta oltiin tosiaan 4.8 ruottissa erkkarissa, jossa Lissu oli NUO ERI1 ja jalostustarkastuksessa hyväksytty. Laitan jalostustarkastuksen kopiot heti kun saan sen itelleni. Kys jalostustarkastus oli ensimmäinen osa titteliin nimeltä KORAD, ja toinen osa on luonnetesti, ja se mennään suorittamaan ensi vuonna ruotsinmaalle. Mutta tässä näyttelyarvostelu:

''19m. Sc. Bite. Tall fem. Of good type fem. & elegant. Exc. long head. Tall ears, well set. Min. stop. Parallels not quite level. Lovely expr. Exc. long neck. Good height at withers. Body a little long at this stage. She's out of coat. Good chest, pastery fr. ang a little steep, ok in rear. Typical cresque movement.'' 

Jalostustarkastuksesta en muuta tiedä kuin että läpi meni ja mitoiltaan Lissu on 57x57cm, eli neliö:)

Vähän mittailua.

Syynäämistä.

Edustuspose.